Asukasbudjetti 2026-2027

Asukasbudjettiin on varattu 3 miljoonaa euroa. Sinä vaikutat, mihin rahat käytetään.

Vaihe 1 / 3

Ehdota 01.12.2025 - 01.02.2026

Prosessin vaiheet

Muutokset kohteessa "Lupiineiden vähentäminen Turussa"

Vertailutila:

Otsikko

+{"fi"=>"Lupiineiden vähentäminen Turussa"}

Ehdotuksen kuvaus

+["Turussa kaupungin tie- ja puistoalueella on lupiinikasvustoja. Esimerkiksi Paattistentien kohdalla. Ilman kaupungin lupaa tavallinen kaupungilainen ei voi tehdä mitään. Paikkoja ei ole myöskään kartoitettu. Kaupungilla on pätevät puisto- ja luonnonsuojeluhenkilöt.\n\nEsitän, että paikat kartoitettaisiin ja laitettaisiin nettiin. Kaupunki ryhtyisi torjuntatoimiin ja antaisi selvät ohjeet, mitä tavallinen kaupungilainen voi tehdä. Jotkut paikat voisi vaikka viikatteella niittää. Lupa tarvitaan. \n\nLaajemmissa kasvustoissa lupiinit tulisi niittää noin neljä kertaa kasvukauden aikana, ennen siementen muodostumista. Näin kasvusto heikkenee ja leviäminen hidastuu. Niittojäte tulee kerätä pois maaperän liiallisen rehevöitymisen estämiseksi. Maan voi myös peittää mustalla muovilla lupiinien kohdalla. Näin kasvi kuolee vähitellen muovin alle.\n\nKoska lupiini ei ole myrkyllisyytensä vuoksi sovelias ravintokasvi eikä sen valtaamilla alueilla riitä ravintokasveja pölyttäjille, päiväperhosille ja muille hyönteisille, ne vähenevät alueelta. Tämä muiden kasvien syrjäytyminen sekä hyönteisten vähenemin johtaa luonnon yksipuolistumiseen. Luonnon monilajisuus on ilmastonmuutosta, kasvitauteja ja tuholaisia ajatellen erittäin tärkeää.\n\nYksi lupiini saattaa tuottaa jopa tuhansia siemeniä, jotka säilyvät vuosia.\n\nLupiineita voidaan vielä vähentää. Mutta Aurajoessa ja Maarian Altaassa on tavaton määrä keltalammikkeja. On odotettavissa, että pian kaupungin keskustassa Aurajoki on täynnä keltalammikkeja. Jotakin pitäisi tehdä. Ongelman seuraaminen olisi edes jotakin.\n\nKeltalammikki (Nymphoides peltata) ei ole rauhoitettu, vaan se on haitallinen vieraslaji, jota on torjuttava ympäristön suojelemiseksi. Laji on alun perin tuotu koristekasviksi, mutta se leviää aggressiivisesti ja muodostaa tiiviitä kasvustoja vesistöihin, aiheuttaen ongelmia, kuten hapenpuutetta ja muiden lajien syrjäyttämistä.\n\nAurajoella on jo käynnissä hankkeita keltalammikin hävittämiseksi."]

+["Turussa kaupungin tie- ja puistoalueella on lupiinikasvustoja. Esimerkiksi Paattistentien kohdalla. Ilman kaupungin lupaa tavallinen kaupungilainen ei voi tehdä mitään. Paikkoja ei ole myöskään kartoitettu. Kaupungilla on pätevät puisto- ja luonnonsuojeluhenkilöt.\n\nEsitän, että paikat kartoitettaisiin ja laitettaisiin nettiin. Kaupunki ryhtyisi torjuntatoimiin ja antaisi selvät ohjeet, mitä tavallinen kaupungilainen voi tehdä. Jotkut paikat voisi vaikka viikatteella niittää. Lupa tarvitaan. \n\nLaajemmissa kasvustoissa lupiinit tulisi niittää noin neljä kertaa kasvukauden aikana, ennen siementen muodostumista. Näin kasvusto heikkenee ja leviäminen hidastuu. Niittojäte tulee kerätä pois maaperän liiallisen rehevöitymisen estämiseksi. Maan voi myös peittää mustalla muovilla lupiinien kohdalla. Näin kasvi kuolee vähitellen muovin alle.\n\nKoska lupiini ei ole myrkyllisyytensä vuoksi sovelias ravintokasvi eikä sen valtaamilla alueilla riitä ravintokasveja pölyttäjille, päiväperhosille ja muille hyönteisille, ne vähenevät alueelta. Tämä muiden kasvien syrjäytyminen sekä hyönteisten vähenemin johtaa luonnon yksipuolistumiseen. Luonnon monilajisuus on ilmastonmuutosta, kasvitauteja ja tuholaisia ajatellen erittäin tärkeää.\n\nYksi lupiini saattaa tuottaa jopa tuhansia siemeniä, jotka säilyvät vuosia.\n\nLupiineita voidaan vielä vähentää. Mutta Aurajoessa ja Maarian Altaassa on tavaton määrä keltalammikkeja. On odotettavissa, että pian kaupungin keskustassa Aurajoki on täynnä keltalammikkeja. Jotakin pitäisi tehdä. Ongelman seuraaminen olisi edes jotakin.\n\nKeltalammikki (Nymphoides peltata) ei ole rauhoitettu, vaan se on haitallinen vieraslaji, jota on torjuttava ympäristön suojelemiseksi. Laji on alun perin tuotu koristekasviksi, mutta se leviää aggressiivisesti ja muodostaa tiiviitä kasvustoja vesistöihin, aiheuttaen ongelmia, kuten hapenpuutetta ja muiden lajien syrjäyttämistä.\n\nAurajoella on jo käynnissä hankkeita keltalammikin hävittämiseksi."]

Poistot

Lisäykset

+["Turussa kaupungin tie- ja puistoalueella on lupiinikasvustoja. Esimerkiksi Paattistentien kohdalla. Ilman kaupungin lupaa tavallinen kaupungilainen ei voi tehdä mitään. Paikkoja ei ole myöskään kartoitettu. Kaupungilla on pätevät puisto- ja luonnonsuojeluhenkilöt.\n\nEsitän, että paikat kartoitettaisiin ja laitettaisiin nettiin. Kaupunki ryhtyisi torjuntatoimiin ja antaisi selvät ohjeet, mitä tavallinen kaupungilainen voi tehdä. Jotkut paikat voisi vaikka viikatteella niittää. Lupa tarvitaan. \n\nLaajemmissa kasvustoissa lupiinit tulisi niittää noin neljä kertaa kasvukauden aikana, ennen siementen muodostumista. Näin kasvusto heikkenee ja leviäminen hidastuu. Niittojäte tulee kerätä pois maaperän liiallisen rehevöitymisen estämiseksi. Maan voi myös peittää mustalla muovilla lupiinien kohdalla. Näin kasvi kuolee vähitellen muovin alle.\n\nKoska lupiini ei ole myrkyllisyytensä vuoksi sovelias ravintokasvi eikä sen valtaamilla alueilla riitä ravintokasveja pölyttäjille, päiväperhosille ja muille hyönteisille, ne vähenevät alueelta. Tämä muiden kasvien syrjäytyminen sekä hyönteisten vähenemin johtaa luonnon yksipuolistumiseen. Luonnon monilajisuus on ilmastonmuutosta, kasvitauteja ja tuholaisia ajatellen erittäin tärkeää.\n\nYksi lupiini saattaa tuottaa jopa tuhansia siemeniä, jotka säilyvät vuosia.\n\nLupiineita voidaan vielä vähentää. Mutta Aurajoessa ja Maarian Altaassa on tavaton määrä keltalammikkeja. On odotettavissa, että pian kaupungin keskustassa Aurajoki on täynnä keltalammikkeja. Jotakin pitäisi tehdä. Ongelman seuraaminen olisi edes jotakin.\n\nKeltalammikki (Nymphoides peltata) ei ole rauhoitettu, vaan se on haitallinen vieraslaji, jota on torjuttava ympäristön suojelemiseksi. Laji on alun perin tuotu koristekasviksi, mutta se leviää aggressiivisesti ja muodostaa tiiviitä kasvustoja vesistöihin, aiheuttaen ongelmia, kuten hapenpuutetta ja muiden lajien syrjäyttämistä.\n\nAurajoella on jo käynnissä hankkeita keltalammikin hävittämiseksi."]

Poistot

Lisäykset

+["Turussa kaupungin tie- ja puistoalueella on lupiinikasvustoja. Esimerkiksi Paattistentien kohdalla. Ilman kaupungin lupaa tavallinen kaupungilainen ei voi tehdä mitään. Paikkoja ei ole myöskään kartoitettu. Kaupungilla on pätevät puisto- ja luonnonsuojeluhenkilöt.\n\nEsitän, että paikat kartoitettaisiin ja laitettaisiin nettiin. Kaupunki ryhtyisi torjuntatoimiin ja antaisi selvät ohjeet, mitä tavallinen kaupungilainen voi tehdä. Jotkut paikat voisi vaikka viikatteella niittää. Lupa tarvitaan. \n\nLaajemmissa kasvustoissa lupiinit tulisi niittää noin neljä kertaa kasvukauden aikana, ennen siementen muodostumista. Näin kasvusto heikkenee ja leviäminen hidastuu. Niittojäte tulee kerätä pois maaperän liiallisen rehevöitymisen estämiseksi. Maan voi myös peittää mustalla muovilla lupiinien kohdalla. Näin kasvi kuolee vähitellen muovin alle.\n\nKoska lupiini ei ole myrkyllisyytensä vuoksi sovelias ravintokasvi eikä sen valtaamilla alueilla riitä ravintokasveja pölyttäjille, päiväperhosille ja muille hyönteisille, ne vähenevät alueelta. Tämä muiden kasvien syrjäytyminen sekä hyönteisten vähenemin johtaa luonnon yksipuolistumiseen. Luonnon monilajisuus on ilmastonmuutosta, kasvitauteja ja tuholaisia ajatellen erittäin tärkeää.\n\nYksi lupiini saattaa tuottaa jopa tuhansia siemeniä, jotka säilyvät vuosia.\n\nLupiineita voidaan vielä vähentää. Mutta Aurajoessa ja Maarian Altaassa on tavaton määrä keltalammikkeja. On odotettavissa, että pian kaupungin keskustassa Aurajoki on täynnä keltalammikkeja. Jotakin pitäisi tehdä. Ongelman seuraaminen olisi edes jotakin.\n\nKeltalammikki (Nymphoides peltata) ei ole rauhoitettu, vaan se on haitallinen vieraslaji, jota on torjuttava ympäristön suojelemiseksi. Laji on alun perin tuotu koristekasviksi, mutta se leviää aggressiivisesti ja muodostaa tiiviitä kasvustoja vesistöihin, aiheuttaen ongelmia, kuten hapenpuutetta ja muiden lajien syrjäyttämistä.\n\nAurajoella on jo käynnissä hankkeita keltalammikin hävittämiseksi."]

Versionumero 1 / 1 Näytä kaikki versiot Palaa ehdotukseen

Version laatija

Kai Pekka Kaituri

Version luontiaika 17.01.2026 11:48

Asukasbudjetti 2026-2027

Muutokset kohteessa "Lupiineiden vähentäminen Turussa"

Otsikko

Ehdotuksen kuvaus

Kirjaudu sisään